INSPIRAATIO KEVÄT 2020
HÄLSINGLANDIN TALONPOIKAISTILAT
– yksi Ruotsin maailmanperintökohteista

NIITÄ NÄKYY KAIKKIALLA, Hälsinglandille paikallista omaleimaista rakennuskantaa, komeita hälsingeläistaloja pihoineen. Maakunnassa on lähes 1 000 maatilaa, ja seitsemän niistä on valittu Unescon maailmanperintökohteiksi. Noin 40 hälsingeläistilaa on avoinna kävijöille. Tiloja esittelevät niiden omistajat, joiden suvun omistuksessa maatilat ovat usein pysyneet jo useiden satojen vuosien ajan. Kävimme kuvaamassa mallistoamme muutamilla näistä hälsingeläistiloista.

 Viiden päivän aikana ehdimme vierailla seuraavilla tiloilla: Ol-Anders, Löka, Hans Ers Alftassa sekä Långhedissä sijaitseva maailmanperintökohde Jon-Lars. ”Tapasimme energisiä, osaavia ja innostuneita tilojen omistajia, joille tila on periytynyt suoraan alenevassa polvessa. He esittelivät meille ylpeinä upeita ja hyvin säilyneitä tilojaan.

Kiitokset Elisabethille Gästrike-Hälsingen kotiseutuyhdistyksestä, Håkanille Jon-Larsin tilalta, Ullalle Hansersin tilalta, puvun­valmistaja Monalle, Gudrunille Ol-Andersin tilalta, ­Gun-Marielle Lökan tilalta ja Helenalle Alfta Gästgiveristä teidän kaikkien korvaamattomasta avustanne!

MONA ROSENQVIST, puvuntekijä
Hans Ersin talonpoikaistalossa tapaamme Mona Rosenqvistin, joka on yksi harvoista puvuntekijöistä – koko maailmassa. Alfta-pukuun pukeutunut Mona kertoo puvustaan ja noin sadasta muusta, pelkästään Hälsinglandista löytyvistä puvuista. Jokaisella pitäjällä on omat erilaiset pukuversionsa. Monan tilauslista on täynnä uusia pukutilauksia: ruotsalaisia kansallispukuja ja norjalaisia ”bunad”-kansallispukuja sekä tilauksia myös ulkomailta, muista maanosista. Puvut eivät valmistu kädenkäänteessä, vaan siihen vaaditaan paljon tietoa historiasta, tekstiileistä ja ompelusta.

Lökan tila GUNDBOSSA
1600-luvun alusta alkaen viime vuosikymmeniin saakka sukutilana toiminut Lökan avopihainen tila sijaitsee mäen päällä. Täällä toimii nykyisin Alftan kotiseutuyhdistys, jossa on nähtävänä mm. upea tekstiilikokoelma. Täällä kuvasimme mehevänväriset falunpunaiset hirsiseinät, joissa värisävyt vaihtelevat monin eri tavoin.
 

halsingland-farms-3.jpg

KUISTIT
– tärkeä statussymboli

Asuinrakennuksen koristeltu sisäänkäynti osoitti perheen arvoaseman ja maatilan vaurauden. Isoissa hääjuhlissa kauniilla kuisteilla pelimannit toivottivat musiikillaan vieraat tervetulleiksi.

SUURENMOISET talonpoikaistalot
Hälsinglandissa talonpojat olivat pitkään hallitseva luokka yhteiskunnassa. Täällä maat omistettiin itse ja siten hankittiin lisää valtaa kylässä. Maatilat siirtyivät perintönä seuraavalle sukupolvelle, ja sukupolvia voidaankin usein seurata jopa 1500-luvulle asti. Suuriin hälsingeläistaloihin tehdyt kauniit maalaukset – usein taalainmaalaisten miesten maalaamina – sekä suurenmoiset puutyöt ilmensivät taloissa asuvien perheiden vaurautta.

halsingland-farms-4.jpg

Hälsinglandin pellavaviljelmät
Hälsinglandissa pellavanviljelyllä on pitkät perinteet, joiden historiaa voidaan jäljittää jopa 200-luvulle saakka. Pellavalankojen valmistus oli kuitenkin 1600–1800-luvulla todella tuottoisaa. Hälsinglandissa valmistetut pellavakankaat ja damastiliinat tulivat tunnetuiksi, ja niitä vietiin mm. Ranskan linnoihin. Pellavan tuottaminen – nyhtäminen, lihtaaminen, häkilöinti ja kehrääminen – oli rankkaa ja vaativaa työtä. 1800-luvulla metsänhoito osoittautui kuitenkin entistä kannattavammaksi, ja puuvilla alkoi olla suositumpaa kuin pellava.

OL-ANDERS, Alfta
Tilan nimen uskotaan olevan peräisin vuonna 1640 syntyneen talonpojan Olof Anderssonin nimestä. Kauan sitten Ol-Anders sijaitsi kirkon vieressä, mutta talo tuhoutui vuoden 1793 suurpalossa. Maatila rakennettiin uudelleen kukkulan laelle, ja se toimii nykyisin hälsingeläistilojen vierailukeskuksena. Täällä on nähtävänä runsaasti upeita seinämaalauksia. Emigrant-museossa voi tutustua Alftasta Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten matkasta Bishop Hilliin Illinoisiin.
 

halsingland-farms-6.jpg

KORISTEELLINEN Jon-Lars
Hälsinglandin suurimmalla talonpoikaistilalla Jon-Larsin tilalla tapaamme Håkanin, joka esittelee meille maatilaa. Hän asuu täällä, ja hän on sukua veljeksille, jotka rakensivat talon uudelleen vuonna 1850 aiemman rakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Veljekset sisustivat tuolloin kumpikin oman puoliskonsa talosta eri tyyliin. Täällä on mm. eksklusiivisia ranskalaisia tapetteja ja kiehtovia turkoosinsinisiä maalauksia 1800-luvulta. Tehtäviinsä palkatut käsityöläiset rakensivat ja koristelivat talot taiteellisesti ja taitavasti.
 

halsingland-farms-7.jpg

HANS ERS, ALFTANIN PITÄJÄ
Tästä hälsingeläistalosta ja Hans Ersin suvusta on mainintoja historiassa jo vuodelta 1560. 1900-luvulla Hans Ersin tilalla tehtiin pari mielenkiintoista löytöä, jotka todistavat tilan pitkästä historiasta. Erään korjaustyön yhteydessä löydettiin iso ja hyvin kiinnostava kokoelma pellavakankaisia seinävaatteita, yhteensä 80 neliömetriä, ja vanhin niistä on päivätty vuonna 1565! Saavumme vierailulle Hans Ersin talonpoikaistaloon ja tapaamme Ulla Hansersin, joka on sukulainen suoraan alenevassa polvessa. Hän ja hänen miehensä Per-Gunnar asuvat tilalla ja järjestävät säännöllisesti hyvin säilyneiden rakennusten ja niiden kiehtovan historian esittelyjä. 

Ulla, kiitos vieraanvaraisuudestasi!