BLUE_COLLAGE_01.jpg

Ultramariini
Tarinan mukaan ultramariini oli syynä siihen, että Michelangelon maalaus The Entombment ei koskaan valmistunut. Taiteilijalla ei ollut varaa hankkia ultramariinin pigmenttiä, eikä hänelle kelvannut mikään muu sinisen sävy. Sana ultramariini tarkoittaa meren tuolla puolen. Nimi on syntynyt siitä, että kallista pigmenttiä on perinteisesti saatu lapislatsuli-korukivestä, jota tuotiin Eurooppaan kaukaa merten takaa Pohjois-Afganistanista.
Renessanssin aikaan tätä voimakasta sinistä väriä pidettiin lähes kullan veroisena, ja sitä käytettiin maalausten tärkeimmissä yksityiskohdissa. Väri oli paitsi kaunis myös kestävä eikä haalistunut ajan mittaan. Vanhoissa Neitsyt Mariaa esittävissä maalauksissa Marian takki on maalattu laadukkaimmalla ultramariinilla.
Jos Michelangelo eläisi vielä tänä päivänä, hän voisi viimeistellä työnsä, sillä nykyään ultramariinia pystytään valmistamaan synteettisesti ja huomattavasti edullisemmin.

Koboltti
Myös koboltti on historiallisesti ollut arvokas väri. Joidenkin mielestä se sopi erinomaisesti ultramariinin korvaamiseen, sillä se oli hieman edullisempaakin. Koboltinsininen eroaa ultramariinista, sillä siihen tulee häivähdys vihreää, kun se sekoitetaan pellavaöljyyn. Sävy syntyy koboltti- ja alumiinioksidien yhdistelmästä, ja koboltin eristi ensimmäisenä 1730-luvulla ruotsalaiskemisti Georg Brandt. Hän huomasi, että juuri näin saatiin lasi näyttämään siniseltä. Koboltti on saanut nimensä saksalaisen vuorenpeikon mukaan (Kobold, samaa kantaa on suomen sana kyöpeli). Sävy on tuttu kiinalaisesta posliinista ja sinisestä lasista.

BLUE_COLLAGE_03.jpg

Turkoosi
Jos olet joskus käynyt Ranskan Rivieralla, turkoosi väri on luultavasi etsautunut muistiisi pysyvästi. Alueen meri on hohtavan turkoosi, vaikka alueen ranskankielinen nimi Côte d'Azur onkin saanut nimensä taivaansinisen värin mukaan.
Arkikielessä turkoosilla tarkoitetaan vihreään vivahtavia sinisen sävyjä, mutta tarkalleen ottaen väri tarkoittaa samaa nimeä kantavan korukiven väriä. Turkoosit olivat ensimmäisiä käytettyjä korukiviä, ja hienoimmat niistä ovat nykyäänkin kalliita.

Kuninkaansininen
Kuninkaansinisellä (royal blue) tarkoitetaan taivaansinisen tummempia ja vaaleampia sävyjä, eikä sitä pidä sekoittaa laivastonsiniseen. Sävyn nimen kerrotaan olevan peräisin Englannin Somersetin kaivostyöläisiltä, jotka teettivät kuningatar Charlottelle sinisen puvun 1810-luvulla. Nykyään sävy liittyy Britannian kuningashuoneeseen, ja sävy koristaa myös Ison-Britannian lippua Union Jackia.

Indigonsininen
Indigonsinen on maailman tavallisin väri, ja se on ollut olemassa yli 4000 vuotta. Syy indigon suosioon piilee siinä, että siitä on valmistettu perinteiset siniset työvaatteet. Meillä indigoa saadaan värimorsingosta, mutta esimerkiksi Japanissa sitä uutetaan väritattaresta. Perinteisesti farkkujen väri on ollut peräisin indigosta, ja joissakin Japanin osissa harjoitetaan vielä indigovärjäystä. Tee se itse -harrastajat sekä pienet ja ylelliset farkkumerkit käyttävät farkkujen värjäämiseen yhä perinteistä ja huolellista indigomenetelmää.

Taivaansininen
Kuten nimikin kertoo, taivaansininen on vaalea ja kirkas taivaan väri. Nykyään sävystä käytetään englanniksi myös nimitystä baby blue, mutta se tarkoittaa usein vain vaaleaa taivaansinisen sävyä.

BLUE_COLLAGE_02.jpg

Laventeli
Laventelin sävyt ovat vaaleita purppuran, violetin ja liilan sävyjä, joissa on häivähdys harmaata. Nimi on peräisin laventelikasvista, jonka kauniit kukat värjäävät esimerkiksi eteläranskalaiset pellot upeiksi kesäaikaan.

Orvokinsininen
Orvokinsininen on saanut nimensä orvokin sydämenmuotoisten terälehtien väristä. Tätä sinisen sävyä käytetään ehkä huolimattomimmin kirjallisuudessa. On varsin harvinaista, että ihmisellä on orvokinsiniset silmät, mutta saduissa se on hämmästyttävän tavallista.